Historia
PICKLEBALL
Pickleball on pallopeli, jossa yhdistyy piirteitä sulkapallosta, tenniksestä, padelista ja pöytätenniksestä. Pelaajia on kaksi tai neljä.
Lyhytvartisissa kovapintaisissa mailoissa on kennorakenne ja ne on nykyisin useimmiten valmistettu erilaisista kevyistä ja kestävistä yhdistelmämateriaaleista (hiilikuitu, polymeeri, lasikuitu, alumiini). Rei’itettyä polymeeripallolla (muistuttaa salibandypalloa, mutta on pehmeämpi ja sileäpintainen) pelataan osin tenniksen sääntöjen tapaan, mutta lajilla on myös muutamia sille ominaisia sääntöjä: syöttö lyödään aina alakautta kun pallo on heitetty ilmaan, ei siis pompusta. Syötönpalautuksen ja vielä syöttäjän puolen ensimmäisen syötönjälkeisen lyönnin on annettava pompata kerran maassa. Tämän jälkeen palloa voi lyödä myös suoraan ilmasta, kuitenkin sillä rajoituksella että reunoilta 91,5 sentin ja keskeltä 86 sentin korkuisen verkon molemmin puolin olevassa, koko kentän levyisessä syöttöruudun etuviivan rajoittamassa ”keittiössä” saa lyödä palloa vain jos se on ensin pompannut alueen sisällä. Myöskään välittömästi ilmalyönnin jälkeen pelaajan jalka ei saa astua etuviivan päälle (tai sen yli keittiön puolelle). Kentän koko on sama kuin sulkapallon nelinpelissä. Virallisessa pickleball-kentässä syöttöruudun etuviiva on 15 cm kauempana verkosta kuin sulkapallossa. Pisteet lasketaan viiteentoista / erä kahden pisteen erolla ja vain omasta syötöstä saa pisteen. Erä voidaan pelata myös lyhennettynä.